Pallontallaajat.net
Valikko

Timmelsjoch & Passo dello Stelvio

9. heinäkuuta 2010

IMG_1943

Kohti Timmelsjochia

Siinäpä yksi mieleenpainuvimmista päivistä koko reissulla! Näimme ehkä koko matkan ylväimmät maisemat, joiden puolesta edes kuvat eivät voi puhua. Ne maisemat jokaisen täytyy käydä kokemassa itse. Päivä oli mitä aurinkoisin ja lämpimin kun kaasuttelimme pitkin solateitä kohti Timmelsjochia ja Passo dello Stelviota. Retkemme oli myös siitä erikoinen, että päivän aikana vierailimme sekä Itävallassa että Italiassa että Sveitsissä! Kolme maata samalla ajolla, sillä reittimme kulki hyvin paljolti kaikkien edellämainittujen maiden rajoilla.

Timmelsjoch sijaitsee Itävallan ja Italian rajalla ja kulkee Öztalin Alppien läpi. Sen korkein kohta sijaitsee 2509 metrin korkeudessa ja voin kertoa, että siltä korkeudelta ihailtuna laaksot ja kalliot saavat aivan uudet mittasuhteet. Mustaa kiveä ja kalliota sekä horisontissa siintäviä lumipeitteisiä vuorenhuippuja silmänkantamattomiin. Mikäli tälle tielle mielii, joutuu pulittamaan 12 euron ajomaksun, mutta se on todellakin sen arvoista. Epäilimme maksun kuluvan teiden ylläpitämiseen ja kunnostamiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, mutta en mene tästä varmuudella takuuseen.

IMG_1929_2

IMG_1938

IMG_1948

Timmelsjoch 2059 metriä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IMG_1957

I’m the Queen of the world!

IMG_1962

Murmeltier

Passo dello Stelvio sen sijaan sijoittuu Italiaan ja sen korkein kohta kohoaa niinkin huimaan, kuin 2757 metriin. Serpentiinitiet olivat äärimmäisen tiukkoja ja kulkivat pitkin jyrkkiä rinteitä. Kaikilla osuuksilla ei tainnut olla edes kaidetta kapean tien ja rotkon välissä, joten muutama kylmä hikipisarakin ehti vierähtää ajon aikana. En muista koska olisin viimeksi nähnyt yhtä komeita kalliomassoja ja alhaalla siintäviä vehreitä laaksoja – jos koskaan. Todellinen vapauden tunne iski viimeistään silloin, kun huomasin haukan liitelevän laakson yllä, villinä ja vapaana, välillä pieniä kirkaisuja päästellen. Istuimme tien pientareella täysin hiljaa, jokainen omiin mietteisiinsä ja fiiliksiinsä uppoutuneena. Sillä hetkellä vallinnutta tunnetta on vain yksinkertaisesti mahdotonta kuvailla. Samaan aikaan valtavien kallioiden ympäröimänä tunsin itseni hyvin pieneksi, mutta samalla hyvin vapautuneeksi. Sitä vain hengitti raikasta Alppi-ilmaa sisäänsä ja antoi katseensa levätä upeassa näköalassa, yrittäen samalla kuvantaa sen mieleensä tulevaisuuden muisteloita varten.

IMG_1961

Passo dello Stelvio 2757 metriä.

IMG_1970

IMG_1966

IMG_1973

Nämä näkymät vetivät pojatkin hiljaisiksi.

IMG_1983

IMG_1991

Taisimme saada päivän ajosaldoksi noin 350 kilometriä ja palasimme takaisin Biberwieriin majatalollemme iltakymmenen kieppeillä. Kaikeksi onneksemme emäntämme valmisti meille iltapalaksi tuhdit pihvit, joten tyhjällä vatsalla ei sänkyyn tarvinnut rojahtaa. Ruoan lisäksi isäntäväkemme tarjoili meille paikallisia alkoholijuomia ja istuimmekin heidän kanssaan iltaa keskiyöhön saakka. Takapuoli oli sen verran puuduksissa päivän ajamisista, joten päätimme suunnitella huomiselle ajovapaan päivän ja harrastaa muita fyysisempiä aktiviteetteja.

IMG_1993

Herra TomTom

©wantedalifelessordinary.pallontallaajat.net

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus