Pallontallaajat.net
Valikko

6 Päivää Berliinissä (Osa 3)

Perjantaina päätimme ottaa suunnaksemme Kreuzbergin, jonne matkasimme jälleen S- ja U-bahneja vaihdellen. Tarkoituksena oli käydä katsastamassa eritoten Checkpoint Charlie, Juutalaismuseo ja East Side Gallery, mutta matkan varrelta löysimme myös monenlaista muuta mielenkiintoista.

Heti ensihätään etsiydyimme kuuluisalle Checkpoint Charlielle, koska kuvittelimme sen olevan hieman väljempi turisteista aamutuimaan. Olettamus piti paikkansa, vaikka luulen, ettei nähtävyys koskaan ole täysin hiljainen. Pyörimme alueella hetken aikaa, kunnes lähdimme suuntaamaan kohti Juutalaismuseota. Matkan varrella törmäsimme TrabiWorldin vieressä olevaan valokuva-automaattiin, josta minä tietysti innostuin heti. Niimpä käskytin koko matkaseurueen pieneen koppiin, joka otatti meille hauskan muiston Berliinistä vain 2 euron hintaan. Vinkki: tältä nettisivulta voit katsoa kaikkien Berliinin valokuva-automaattien sijainnin!

Automaattihupailujen lähettyviltä löytyi 200 m pituinen pätkä Berliinin muuria sekä Topographie des Terrors eli Natsi-Saksan aikaisia hirmutöitä esittelevä museo. Museoon sisäänpääsy on ilmainen ja se käsittää lähinnä valokuvallista aineistoa. Aiemmin tällä kyseisellä paikalla sijaitsivat SS:n ja Gestapon päämajat, jotka kuitenkin tuhoutuivat 2. maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Natsien hirmuhallintoa käsiteltiin hyvin monesta eri näkökulmasta, mikä oli piristävää. Jos siis olet kiinnostunut vaikkapa siitä mikä oli SS-naisten rooli, miten homoseksuaaleja vainottiin tai miten Nürnbergin oikeudenkäynneissä lopulta kävi, kannattaa kiertää tämä kohde lävitse.

IMG_7036_1

IMG_7158

IMG_7155

Menashe Kadishmanin hätkähdyttävä installaatio Shalekhet (Fallen Leaves).

Juutalaismuseo oli aivan toista maata kuin olin olettanut. Saksanjuutalaisten historiaa käytiin läpi 2000 vuoden ajalta. Itse rakennus arkkitehtuurisesti erittäin erikoinen, eikä lainkaan sitä, mitä useimmat muut museot ovat. Tuntui melkein, ettei hyvin perinteikästä aihetta käsittelevä näyttely sopinut ollenkaan moderniin rakennukseen. Omasta mielestäni rakennus muistutti ennemminkin modernia taidemuseota. Museossa käytettiin hyvin paljon uutta tekniikkaa ja visualisointia, joilla ilmeisesti haluttiin lisätä mielenkiintoa erityisesti lasten keskuudessa. Eli yksinkertaisemmin ilmaistuna kaikkea pääsi räpeltelemään, liikuttelemaan ja koskettelemaan – omasta mielestäni jopa ehkä liikaakin.

IMG_7066 (kopio)_1

IMG_7078 (kopio)_1

Juutalaismuseossa oli esillä myös vaihtuva näyttely, josta tällä kertaa vastasivat brittiläinen ohjaaja Peter Greenaway ja multimediataiteilija Saskia Boddeke. 15 huoneen installaatio nimeltä Obedience käsitteli teemanaan erityisesti raamatusta tutun Abrahamin ja Isaacin tarinaa (jos tarina ei ole tuttu, voit tutustua sen pääpiirteisiin täällä), mutta myös muuten kolmea suurta uskontoa; kristinuskoa, juutalaisuutta ja islaminuskoa. Olin hieman skeptinen näyttelyn alkumetreillä, sillä ensimmäiset huoneet herättivät kummastusta ja olivat joissain tapauksissa hieman häiriintyneen oloisia (yhdessä huoneessa oli täytetty villilammas, seinä täynnä sarvia ja koko seinän kattava video samaisesta kultasarvisesta lampaasta toikkaroimassa valkoisella kaakelilla vuoratussa huoneessa). Näyttelyn loppumetreillä videot ja esillepantu irtaimisto alkoivat kuitenkin ottaa valtaa tunteista ja toiseksi viimeisen huoneen videoinstallaatiot sodan runtelemista alueista ja ihmisistä (erityisesti lasten kohtaloista sodan jaloissa) saivat minut oikeasti kyynelehtimään. En muista koska viimeksi jokin näyttely olisi mennyt niin vahvasti tunteisiin.

Usean näyttelyn läpi kuljailun jälkeen aloimme olla melko nälissämme ja ainakin oma sisäinen ärrimörrini alkoi pikkuhiljaa heräilemään. Schlesisches Torin kulmilta paikansimme Amar -nimisen, Mondo-oppaan kehuman intialaisen ravintolan. Tarjoilijat ottivat meidät hymyillen vastaan ja kantoivat pöytään leipämaistiaisia maustekastikkeilla välittömästi, ennen kuin takapuolemme olivat ehtineet edes tuoleja koskettaa. Hinnat vaikuttivat edullisilta ja ilmapiiri oli toimelias, kun tarjoilijat poukkoilivat ympäri ravintolaa. Amarissa lounas tarjoillaan ma-pe klo 11:30-17:00, jolloin aterioiden hinnat ovat vielä normaaliakin huokeammat. Lounaisiin kuului rapea leipä maustekastikkeilla, alkukeitto, omavalintainen pääruoka sekä aterian päättävä, talon tarjoama mangolassishotti (alkoholiton). Meille kolmen hengen ateriasetti kahdella puolen litran oluttuopilla ja yhdellä vesipullolla kustansi vain rapia 26 €, joten tarkan markan ihmisinä olimme todella tyytyväisiä ravintolavalintaamme. Palvelu oli nopeaa ja sisätilat siistit, vaikkakin risteyksessä sijaitseva, avonainen rafla olikin liikenteen takia hieman meluisa. Meitä äänet eivät kuitenkaan häirinneet, vaan vilkkaalla kadulla kulkevien ihmisten katseleminen aterian ääressä oli oikein mukavaa.

IMG_7413

IMG_7127 (kopio)_1

Massut täynnä ja mieli virkeänä tallustelimme Spree joen toiselle puolelle ihastelemaan East Side Galleryn ulkoilmataidenäyttelyyn, joka on varmasti tuttu jokaiselle Berliinissä vierailleelle tai muuten matkaoppaisiin tutustuneille. Kuljailimme koko muurin päästä päähän ja napsimme valokuvia kiinnostavimmista ja tunnetuimmista seinämaalauksista. Ymmärrettävästi paikalla oli muutama muukin turisti kameroidensa kanssa, mutta ei kuitenkaan onneksi tungokseksi asti.

IMG_7412

IMG_7357

Koska muurinäyttelyn jälkeen aikaa oli vielä jonkin verran jäljellä, eivätkä jalat vielä olleet sanoneet itseään irti kävelystä, päätimme pyrähtää S-bahnilla Alexanderplatzille tekemään muutamia pakollisia ostoksia. Alue oli tupaten täynnä ilta-auringosta ja jalkapallohuumasta nauttivia ihmisiä, joten päätimme tehdä ostokset nopeasti ja jatkaa sen jälkeen takaisin Jungfernheideen rauhoittumaan pitkän päivän päätteeksi.

©wantedalifelessordinary.pallontallaajat.net

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus