Pallontallaajat.net
Valikko

Ensikosketus Toscanan pääkaupunkiin

Castellina in Chiantin pysähdyksen jälkeen suunnistimme suoraa ihanaan Firenzeen. Hotellimme sijaitsi aivan kaupungin keskustassa ja tietysti karttamallamme ZTL-alueella (Zona Trafico Limitato eli Limited Trafic Zone). Pohdimme kuumeisesti miten pääsisimme autoinemme hotellille ilman, että vastaanottaisimme siitä myöhemmin sakkolapun. Onneksi hotellin respasta vastattiin aamulla heille lähettämääni sähköpostiviestiin, josta selvisi, että sunnuntaisin ZTL-alueet ovat vapaita ajoneuvoille. Voisimme siis huoletta ajella hotellille.

Olimme varanneet booking.comin kautta majoituksen ihastuttavaan Casa Nome di Gesuun, johon rakastuin ensisilmäyksellä jo varausvaiheessa kuvien perusteella. Vielä senkin jälkeen olin katsellut muita hotelleja, mutta aina palannut takaisin ihastukseni luo, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi varata huone. Olin siis jo valmiiksi innoissani, eikä ihastukseni laantunut siinäkään vaiheessa kun näin kauniin, vanhan rakennuksen ja sen puutarhan, johon automme parkkeerasimme suojaan auringolta. Itse huoneemme sen sijaan ei pienuudessaan aiheuttanut ihastuneita huokauksia, mutta päätimme, että se menetteli hyvin pari yötä. Tavarat ja vaatteet tosin pysyivät pitkälti matkalaukuissa, sillä tilaa niiden levittelyyn ei juuri ollut. Hämmennystä aiheutti myös oma kylpyhuone huoneen ulkopuolella, jonne piti aina muistaa ottaa avain mukaan ja josta hipsuteltiin suihkun jälkeen pyyhe tiukasti ympärillä takaisin omaan huoneeseen ennen kuin kukaan muista hotellivieraista ehti hieraista silmiään.

Hengähdimme hetken hotellihuoneen viileydessä, sillä päiväsaikaan aurinko poltti +30 asteisesti ja ilma kaupungissa oli siitä syystä tukahduttavan kuuma. Ajankuluksi lueskelimme tripadvisoria ja yritimme paikantaa jonkinlaista ruokapaikkaa illaksi. Tämä tehtävä oli jokaisen päivän prioriteetti, sillä sopivan illallispaikan metsästäminen mututuntumalla nälkäisenä aiheuttaa aina kiukkua ja kärttyämistä. Eli parempi aina hoitaa homma etukäteen, jotta asiasta saadaan sopu ilman nälkäkiukkua.

Pahimman kuumuuden laannuttua päätimme lähteä kuljailemaan päämäärättömästi keskustan tuntumaan ja haistelemaan Firenzen tunnelmaa. Matkan varrella silmiimme osui pari Arno-joen ylittävää siltaa, joista toinen oli kuuluista Ponte Vecchio. Koska en ole suuri turistimassojen ystävä ja väenpaljous sillalla ahdisti, oli Ponte Vecchio nopeasti ylitetty. Rehellisesti sanottuna sillan hienous meni minulta vähän ohi, eikä sille ollut enää tarvetta palata kun sen kerran oli nähnyt. Viereisiltä silloilta katsottuna Vecchio näytti kieltämättä kauniilta ja ihailimmekin sitä lopulta mieluummin etäältä.

Ponte Santa Trinita -sillan toisesta päästä paikansimme loistavan gelaterian nimeltä Gelateria Santa Trinita. Jono jäätelötiskille oli pitkä, mutta koska gelateriassa oli viileä, oli jonottaminen jopa ihan mukavaa. Ehtipähän siinä mukavasti kuivatella kolmenkympin helteessä kerätyt hiet. Ja jäätelö oli kyllä kerrassaan jonottamisen arvoista! Gelaton lisäksi takahuoneessa oli myynnissä myös erilaisia tuliaisiksi sopivia tuotteita, kuten öljyjä, viinejä, pastoja ja muuta perin italialaista syötävää kauniisti paketoituna, mutta asiasta lisää tuonnemmissa postauksissa.

Palasimme pikaisesti hotellille, vaihdoimme illallisvaatteet ja siirryimme Piazza del Carminen -aukion vastapäiselle puolelle piskuiseen, mutta rentoon ja viihtyisään yökerhoon nimeltä Dolce Vita, jossa nautimme pienet aperitiivit ennen illallista. Raikas Spritz ja kylmä olut maistuivat erityisen hyvin kuumana päivänä ja niiden kanssa tarjotut pikkusuolaiset herättivät sopivasti ruokahalun illan ravintolaa varten. Ravintolaksemme valikoitui sille illalle I’Pizzacchiere, jota oli kehuttu tripadvisorissa vuolaasti. Jouduimme hetken jonottamaan ovella, sillä pieni pizzeria oli täpösen täysi, mutta pizzat, aivan kuten iltapäivän jäätelötkin, olivat todellakin sen arvoiset. Miten runsaat ja laadukkaat täytteet ja pehmeät pohjat! Vesi herahtaa kielelle vain pelkästä ajatuksestakin. Suosittelen ehdottomasti pyörähtämään kyseisessä raflassa jos täydellinen pizzeria on vielä hakusessa. (Lisää kyseistä pizzeriasta ja muista Firenzen ravintolavinkeistä tulossa myöhemmin.)

Ensikosketus Firenzeen oli siis erittäin positiivinen, ja odotin nukkumaan mennessä jo malttamattomana seuraavaa päivää, jolloin pääsisimme tutustumaan kaupunkiin vieläkin syvemmin.

©wantedalifelessordinary.pallontallaajat.net

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus