Pallontallaajat.net
Valikko

Reissaaja

Blogitekstien takana hääräilee kolmekymppinen reissunainen, joka on kirjoitellut tuntemuksiaan erinäisiin matkapäiväkirjoihin jo kohta 10 vuoden ajan. Tunsin ensi kertaa Pariisin sykkeen vielä äitini mahassa kelluessani, ensimmäinen kosketukseni lentokoneeseen tuli vain 3 kk ikäisenä ja ensimmäiselle ulkomaanmatkalle Kanarialle pääsin 1,5-vuotiaana. Käytännössä olen asunut lentokentällä koko lapsuuteni, joten olen tottunut näkemään jatkuvaa lähtemistä ja tulemista. Siitä lähtien matkailukärpäsen puremasta noussut paise on vain kasvanut.

Nopea kertaus matkailuhistoriastani:

16-vuotiaana lähdin ensimmäisen kerran ystäväni kanssa kaksin kielikurssille Oxfordiin, Englantiin. Lentokentällä tirautettiin ensin muutama kyynel ikävästä ja jännityksestä lähteä kuukaudeksi pois kotoa, mutta reissussa ikävä hävisi ja innostus ilmaantui tilalle. Muutama vuosi sen jälkeen tuli taas paineltua menemään vanhempien ja sisarusten vanavedessä, mutta 2010 päätin taas repäistä ja se onkin yksi elämäni highlight vuosista. Lähdimme toukokuussa ystäväpariskuntani kanssa Länsi-Eurooppaan interreilaamaan ja reissu täyttyi mielettömistä kokemuksista, ihmisistä ja kohteista.
Interrailin jälkeen ehdin virua kuukauden verran Suomessa, kunnes yllätin itseni ja kaikki läheiseni, ja hyppäsin Pallontallaajien foorumilla kerätyn moottoripyöräporukan matkaan. Tiedossa oli taas yksi uskomaton, miltei kuukauden pituinen reissu henkeäsalpaavan kauniita alppiteitä kierrellen. Tältä kesäreissulta palattuani olikin aika hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun, mutta opiskelupaikkaa ei heti hellinnyt. Päätin siis ottaa käyttöön suunnitelma B:n ja lensin Saksaan au pairiksi miltei 9 kk ajaksi. Siellä sain tietää, että olinkin saanut peruutuspaikan ammattikorkeaan, joten siirsin opintojen alkamista vuodella ja jatkoin elämääni etelä-saksalaisessa pikkukaupungissa.

Sen jälkeen olenkin tehnyt lähinnä pienempiä reissuja, mikä sopii minulle erinomaisesti. Tosin helmikuussa 2020 päätin taas repäistä ja lähdin opintojeni myötä Erasmus-vaihtoon Sloveniaan reilun kolmen kuukauden ajaksi. Lähellä sydäntäni ovat erityisesti Euroopan kaupunkikohteet sekä lähikohteet koti-Suomessa, sillä en enää liiemmin välitä pitkistä lentomatkoista. Tällä hetkellä haaveilen pitkästä viikonlopusta Budapestissa, erinäisistä vaellusreissuista Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä ihan vaan kesämökkeilystä.

Mielihyvää tälle matkaajalle aiheuttavat tähtien tiirailu, äänikirjat riippumatossa, tatuointien suunnitelu, tiukat salitreenit, piirtäminen ja maalaaminen, eläinystävät, kansainväliset herkut, loputon elokuvien tuijottelu, uusiin kulttuureihin ja ihmisiin tutustuminen sekä kirjoitteleminen kaikkiin edellämainittuhin liittyen. Tästä syystä blogikin sai alkunsa. Jos omaa kultakalan muistin, on hyvä kirjata kokemukset ylös, jotta niiden palauttaminen mieleen myöhemmin sujuu helpommin.

Tällä hetkellä aika kuluu opintojen ja työn kanssa tasapainoillessa, joten aika ja energia kirjoittamiseen ovat välillä kortilla, kuten myös reissaamiseen. Olen tosin kunnostautunut varsinaisten reissuraporttien ohella myös muihin matkailuun liittyviin aiheisiin, kuten matkailuelokuviin, reissumusiikkiin ja kansainvälisten herkkujen resepteihin, joten eiköhän sitä aina jotain kirjoittamisen arvoista löydy, vaikka rinkka ei aina konkreettisesti selässä roikkuisikaan.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan reissailujani sekä lähellä että kaukana!

– Ennimanni